Hallinnoijat ry:n säännöt

Nämä säännöt on hyväksytty Hallinnoijat ry:n yleiskokouksessa 20.8.2025

1§ Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Hallinnoijat ry ja sen kotipaikka on Vaasan kaupunki.

2§ Toiminnan tarkoitus

Yhdistys on Vaasan yliopistossa hallintotieteitä opiskelevien sitoutumaton aineyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää hallintotieteen koulutusta Vaasan yliopistossa, lisätä hallintotieteellisen koulutuksen tunnettavuutta ja toimia opiskeluolosuhteiden parantamiseksi. Yhdistys toimii opiskelijoiden etujen valvojana ja yhdyssiteenä opiskeluaikana sekä opintoja koskevissa kysymyksissä että opintososiaalisessa toiminnassa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi järjestää jäsenilleen kokouksia, tiedotustilaisuuksia, urheilutempauksia, vapaa-ajanviettotilaisuuksia, opintomatkoja ja muita vastaavia tilaisuuksia. Lisäksi yhdistys voi laatia opiskeluun liittyviä kannanottoja, harjoittaa julkaisutoimintaa ja pitää yhteyttä muihin vastaaviin yhdistyksiin sekä sidosryhmiin.

Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys voi toimeenpanna keräyksiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja toimintansa tukemista varten. Yhdistys voi myös valmistaa, hankkia ja myydä jäsentuotteita sekä toimintansa taloudelliseksi tukemiseksi hankkia ja omistaa kiinteistöjä, solmia myynti-, mainos- ja palvelusopimuksia yhdistyslain 5 §:N mukaisesti.

3 § Yhdistyksen tunnukset

Hallinnoijat ry:n tunnuksista määrätään tarkemmin merkkiohjesäännössä.

4 § Jäsenyys toisessa yhdistyksessä

Yhdistys voi liittyä jäseneksi toiseen yhdistykseen yhdistyksen kokouksen 3⁄4 enemmistön päätöksellä. Samoin menetellään toisesta yhdistyksestä erottaessa.

5 § Taloudenpito

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Yhdistyksen kirjanpito laaditaan kirjanpitolain mukaisella tavalla, vaikka yhdistys täyttäisi kevennettyyn tilinpitomenettelyyn oikeuttavat kriteerit.

6 § Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen Vaasan yliopistossa hallintotieteen kandidaatin tutkintoa, maisterin tutkintoa tai hallintotieteiden jatko-opintoja suorittava luonnollinen henkilö, joka on maksanut jäsenmaksun ja on kirjoilla yliopistossa joko läsnä-tai poissaolevana.

Yhdistyksen kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä sekä luonnollinen henkilö että oikeuskelpoinen yhteisö. Yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilöitä, jotka ovat ansiokkaasti ja pitkään toimineet yhdistyksen ja sen toiminnan hyväksi. Kunniajäsenyys voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tai muulle yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta merkittävästi edistäneelle henkilölle. Kunniajäsenyyden myöntäminen edellyttää perinneseuran esitystä kunniajäseneksi kutsumisesta.

Jäsenistä pidetään jäsenrekisteriä hallituksen toimesta. Jäsenet ovat velvollisia tiedottamaan hallitukselle mahdollisista muutoksista jäsentietoihin.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

7 § Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on oikeus:

1. Tehdä hallitukselle kirjallisia aloitteita, jotka hallituksen on käsiteltävä kohtuullisen ajan kuluessa;
2. Ehdottaa perinneseuralle kunniamerkin tai muun tunnustuksen saajia; ja
3. Saada hallituksen kokousten pöytäkirjat liitteineen nähtäväksi

Hallitus voi edellä mainitun kolmannen kohdan estämättä päättää, että pöytäkirjasta salataan jokin tietty asia, mikäli se on painavasta syystä aiheellista. Salaamisesta on tehtävä päätös hallituksen kokouksessa ja se on merkittävä pöytäkirjaan. Kolmannen kohdan estämättä pöytäkirjoista salataan myös lain, asetuksen tai yhdistyksen sääntöjen nojalla salassapidettävät asiat ja liitteet.

Kolmannen kohdan mukainen tarkastusoikeus koskee myös niitä asioita, jotka on tehty yhdistyslain 35 § nojalla ilman varsinaista hallituksen kokousta.

Yhdistyksen jäsenellä on velvollisuus:

1. Suorittaa jäsenmaksu hallituksen ja yhdistyksen kokouksen määräämällä
tavalla; 2. Omalla toiminnallaan edistää sovinnollisuutta ja hyvää yhteishenkeä yhdistyksen tapahtumissa ja toiminnassa;
3. Pidättäytyä kanssaihmisiä halventavasta, häiritsevästä tai syrjivästä käytöksestä
tapahtumissa;
4. Pidättäytyä kaikenlaisesta kulloinkin voimassa olevan lain vastaisesta toiminnasta
yhdistyksen tapahtumissa ja edustaessaan yhdistystä; ja
5. Noudattaa kulloinkin voimassa olevia tapahtumaosallistumisen pelisääntöjä

8 § Jäsenmaksut

Jäsenmaksujen suuruudesta päätetään yhdistyksen kevätkokouksessa. Varsinaiselta jäseneltä perittävä jäsenmaksu on kertaluonteinen.

Kannattajajäsenen jäsenmaksu on vuosittainen. Varsinaisen jäsenen ja kannattajajäsenen jäsenmaksut voivat olla erisuuruiset. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta.

9 § Kurinpito

Yhdistyksen hallitus voi kohdistaa jäseneen kurinpidollisia toimia, mikäli tämä:
– Käyttäytyy yhdistyksen toiminnassa häiritsevästi;
– Osoittaa toiminnallaan piittaamattomuutta kanssaihmisiä sekä heidän viihtyvyyttään kohtaan;
– Rikkoo mahdollisia tapahtumien pelisääntöjä;
– Rikkoo yhdistyksen sääntöjä; tai – Aiheuttaa muutoin toiminnallaan merkittävää haittaa yhdistykselle

Kurinpitotoimena yhdistyksen hallitus voi antaa jäsenelle kirjallisen varoituksen tai rajoittaa jäsenen oikeutta osallistua tapahtumiin ja muuhun yhdistyksen toimintaan (porttikielto).

Yhdistyksen tulee kuitenkin hoitaa asiaa ensisijaisesti neuvoin ja kehoituksin, aina sovinnollisuutta edistäen. Porttikiellon pituus on 1-8 kuukautta. Porttikiellolla ei kuitenkaan voi estää jäsentä käyttämään äänivaltaansa yhdistyksen kokouksessa tai muutoin jäsendemokratiaan kuuluvia oikeuksiaan.

Mikäli jäsenen epäasiallinen käytös jatkuu häneen kohdistetuista kurinpitotoimista huolimatta, hänet voidaan erottaa siten, kuin näissä säännöissä määrätään. Hallitus voi erittäin painavasta syystä erottaa jäsenen myös ilman tähän kohdistettuja kurinpitotoimia.

9 a § Yhdistyksestä erottaminen

Ellei jäsen täytä sääntöjen määräämiä velvollisuuksiaan tai jos hän toiminnallaan yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa tai vahingoittanut sen mainetta voidaan hänet hallituksen päätöksellä erottaa yhdistyksestä. Jäseneen tulee ennen erottamista kohdistaa 9 §:ssä mainittuja kurinpitotoimia ja asia on pyrittävä ratkaisemaan sovinnollisuutta edistäen, ellei erittäin painavasta syystä muuta johdu.

Jäsenellä on oikeus saattaa erottamista koskeva hallituksen päätös yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle 14 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan. Hallitus on tällöin velvollinen ottamaan erottamista koskevan asian esille seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Jäseneen voidaan kohdistaa kurinpitotoimien mukainen porttikielto, kunnes asia on ratkaistu seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

9 b § Menettely kurinpitotoimesta ja erottamisesta päätettäessä

Asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen tähän kohdistettavaa kurinpitotointa tai ennen tämän erottamista koskevan päätöksen tekoa. Kuulemistilaisuudessa on oltava paikalla yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja, vähintään yksi muu hallituksen jäsen ja yksi muu yhdistyksen jäsen. Kuulemistilaisuudesta laaditaan pöytäkirja, jonka kuultava allekirjoituksellaan vahvistaa oikeaksi. Kuulemistilaisuutta ei kuitenkaan järjestetä, mikäli kurinpitotoimena annetaan kirjallinen varoitus. Jäseneen kohdistuvista kurinpitoimista tai jäsenen erottamisesta saa päättää vain hallituksen varsinaisessa kokouksessa. Kurinpitotoimista päätetään yksinkertaisella äänienemmistöllä, kuitenkin siten, että äänten mennessä tasan asia ratkaistaan asianosaisen eduksi. Kurinpitotoimia ja erottamista koskeva asia salataan pöytäkirjan julkisesta versiosta ehdottomasti.

9 c § Erottaminen jäsenkelpoisuuden menettämisen perusteella

Mikäli jäsen ei täytä sääntöjen 6 §:ssä määrättyjä jäsenyyden ehtoja, hänen katsotaan menettäneen jäsenkelpoisuutensa.

Kun jäsen menettää yllä kuvatun mukaisesti jäsenkelpoisuutensa, hänet erotetaan yhdistyksestä. Kun erottaminen perustuu jäsenkelpoisuuden menettämiseen, 9 b §:ssä tarkoitettua kuulemistilaisuutta ei järjestetä, eikä jäsen voi alistaa erottamispäätöstä yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.

Jäsenellä on kuitenkin oikeus ennen erottamista koskevan päätöksen tekoa antaa asiassa kirjallinen vastine tai muu vastaava selvitys 14 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

9 d § Tiedoksisaanti erottamista koskevassa asiassa

Erottamispäätös, mahdollinen selvityspyyntö ja kutsu kuulemistilaisuuteen lähetetään siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka jäsen on ilmoittanut jäsenrekisteriin. Jäsenen katsotaan saaneen (asiassa) tiedon 10 arkipäivän kuluessa kutsun, selvityspyynnön tai päätöksen lähettämisestä, ellei muuta näytetä. Jäsen on vastuussa ajantasaisten yhteystietojen ilmoittamisesta jäsenrekisteriin.

10 § Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

11 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa sen hallitus, johon kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja enintään kuusi (6) muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaa kutsutaan myös yhdistyksen puheenjohtajaksi. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi. Hallitus voi nimittää jaostoja, toimikuntia ja toimihenkilöitä harkitsemiinsa tehtäviin.

12 § Hallituksen kokous

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan ja hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Lisäksi hallitus on kutsuttava kokoon, jos vähintään kolme (3) hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu on toimitettava vähintään (1) päivää ennen kaikille hallituksen jäsenille.

Hallituksen kokousten kokouskutsu ja käsiteltävät asiat on julkistettava myös jäsenistön nähtäville samassa ajassa, kun kokouskutsu on lähetettävä. Yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on oikeus pyytää läsnäolo-oikeutta hallituksen kokoukseen.

Hallitus päättää sen ulkopuolisille myönnettävistä läsnäolo- ja puheoikeuksista kokouksen alussa erikseen.

Hallitus on päätösvaltainen, kun läsnä ovat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja heidät mukaan lukien vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

Jaostojen sekä toimikuntien jäsenillä ja toimihenkilöillä on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Hallituksen kokousten pöytäkirjat eivät ole julkisia jäsenistön ulkopuolisille.

Hallitus on yhdistyksen toimeenpaneva elin, jonka tehtäviä ovat mm.
1. Hyväksyä ja erottaa yhdistyksen jäsenet.
2. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset, valmistella niissä käsiteltävät asiat ja toimeenpanna
päätökset.
3. Valvoa yhdistyksen taloutta.
4. Laatia toiminta- ja taloussuunnitelmat.
5. Laatia tilinpäätös ja toimintakertomus.
6. Nimetä yhdistyksen edustajat kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin.
7. Laatia ohjesäännöt tai antaa muulla tavalla ohjeita.
8. Edustaa yhdistystä.

13 § Nimenkirjoitusoikeus

Yhdistyksen nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen yhdessä muun hallituksen jäsenen kanssa. Hallitus voi valtuuttaa valitsemansa henkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen yksin tai yhdessä toisen hallituksen jäsenen kanssa.

14 § Yhdistyksen kokous

Yhdistyksen kokous pidetään myös aina silloin, kun hallitus tai yhdistyksen kokous katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä tai kymmenen (10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä on kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä vaatinut.

Yhdistyksen kokous kutsutaan koolle ilmoittamalla vähintään 20 vuorokautta ennen kokousta yhdistyksen verkkosivuilla ja yhdistyksen ylläpitämällä sähköpostilistalla.

Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka varmentavat allekirjoituksellaan kokouksen kulkua vastaavaksi kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi kokouksessa valittua pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksissa suoritettavissa äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, mikäli näissä säännöissä ei jossain asioissa toisin määrätä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi henkilövaaleissa ja äänestettäessä suljetuin lipuin, jossa ratkaisee arpa.

Mikäli jäsen haluaa jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, hänen on toimitettava aloitteensa hallitukselle viimeistään 14 (neljätoista) vuorokautta ennen kokouspäivää. Toimitetut aloitteet, käsiteltävä tilinpäätös ja muut liitteet on julkistettava jäsenistön nähtäville 7 (seitsemän) vuorokautta ennen kokousta.

Mikäli yhdistyksen kokouksessa käsitellään jäsenen erottamista koskevaa asiaa, on se asian arkaluontoisuuden vuoksi käsiteltävä siten, ettei läsnä ole muita, kuin yhdistyksen jäseniä ja kokouksen puheenjohtaja sekä toimihenkilöt.

14 a § Vuosikokoukset

Yhdistyksen kokouksia pidetään vuosittain vähintään kaksi kappaletta. Vuosittain pidettäviä yhdistyksen kokouksia ovat toukokuun loppuun mennessä pidettävä kevätkokous ja joulukuun loppuun mennessä pidettävä syyskokous.

Kevätkokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:
1. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle tai
ellei vastuuvapautta myönnetä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä; ja 2. Päätetään jäsenmaksujen suuruudesta.

Syyskokouksessa käsitellään vähintään seuraavat asiat:
1. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet;
2. Vahvistetaan yhdistykselle seuraavaksi vuodeksi toimintasuunnitelma ja talousarvio; ja
3. Valitaan seuraavaksi tilikaudeksi kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat.

Vuosikokouksissa voidaan käsitellä myös muita asioita siten, kun sääntöjen 14 §:ssa on määrätty.

15 § Perinneseura

Yhdistyksen alaisuudessa toimii perinneseura, jonka tarkoitus on vaalia yhdistyksen perinteitä ja huolehtia toiminnan jatkuvuudesta.

Perinneseuran jäseniä ovat istuvan hallituksen puheenjohtaja sekä sihteeri. Istuvan hallituksen puheenjohtaja kutsuu perinneseuran jäseniksi 5-10 yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta nykyistä tai entistä jäsentä vuosittain. Perinneseura kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, kuitenkin vähintään kerran toimikauden aikana. Perinneseuran tehtäviin kuuluu valmistella esitys yhdistyksen kunniajäsenyyksistä sekä muista huomionosoituksista. Perinneseuran toiminnasta määrätään tarkemmin perinne- ja merkkiohjesäännössä.

Perinneseuran toimikausi on kalenterivuosi.

16 § Ohjesäännöt

Yhdistyksellä voi olla useampia ohjesääntöjä, joilla annetaan tarkempia määräyksiä liittyen näihin sääntöihin tai yhdistyksen sisäiseen toimintaan. Ohjesäännöillä voidaan määrätä tarkemmin yhdistyksen toiminnassa noudatettavia menettelytapoja.

Ohjesäännöt antaa yhdistyksen hallitus. Jäsenellä on kuitenkin oikeus vaatia yhdistyksen kokouksessa ohjesääntöä muutettavaksi, kumottavaksi tai hyväksyttäväksi.

Ohjesäännön määräys, joka on ristiriidassa yhdistyksen sääntöjen kanssa on mitätön.

Hallituksen on pyydettävä perinneseuran lausunto päättäessään uuden ohjesäännön antamisesta, voimassaolevan muuttamisesta tai kumoamisesta.

17 § Sääntöjen muuttaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden väliajoin pidetyssä yhdistyksen kokouksessa, jolloin päätöksen on kummassakin kokouksessa saavutettava 2/3 äänten enemmistö annetuista äänistä astuakseen voimaan.

Sääntöjen muuttamista koskevan asian ensimmäisessä käsittelyssä päätetään sääntöjen sisällöstä. Toisessa käsittelyssä sääntöjen muuttamista koskeva esitys joko hyväksytään tai hylätään.

18 § Varojen käyttö purkamisen yhteydessä

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Varoja ei saa luovuttaa luonnolliselle henkilölle, selvitysmiehen palkkiota lukuun ottamatta.

19 § Muut säännökset

Muilta osin noudatetaan kulloinkin voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

1§
Hallinnoijat ry:llä on ainejärjestönauha, jota käytetään ylioppilaskuntanauhan tavoin akateemisissa juhlatilaisuuksissa ja yhdistystä edustettaessa. Nauhaa käytetään aina Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan kuntanauhan kanssa yhdessä siten, että ylioppilaskuntanauhaa kannetaan ylempänä, poikkeuksena Hallinnoijat ry:n oma vuosijuhla, jolloin ainejärjestönauha on ylempänä. Yhdistyksen hallituksen vastuulla on tiedottaa nauhan oikeanlaisesta käytöstä.

2§
Ainejärjestönauha on 30 mm leveä nauha. Nauhan pohjaväri on sininen ja siinä on kaksi 5 mm:n levyistä valkoista raitaa, molemmat 5 mm:n etäisyydellä nauhan reunasta.

3§
Jokaisella Hallinnoijat ry:n jäsenellä on oikeus lunastaa ainejärjestönauha itselleen. Nauhan käyttöoikeus säilyy valmistumisen jälkeen.

4§
Hallinnoijat ry:n kultaisen, hopeisen tai pronssisen ansiomerkin saaneilla on oikeus käyttää ansioituneen jäsenen nauhaa, joka jaetaan ansiomerkin luovutuksen yhteydessä ja jonka leveys on 45 mm. Nauha on samankaltainen kuin ainejärjestönauha, mutta sen valkoiset raidat ovat 7,5 mm leveitä ja sijaitsevat 7,5 mm:n etäisyydellä nauhan reunoista. Frakkiin pukeutuneet käyttävät sekä pitkää ansionauhaa että ansiomerkkiä rinnassa. Iltapuvun kanssa ansiomerkki kiinnitetään ansionauhasta tehtävään ruusukkeeseen. Ruusukkeessa tai ansiomerkissä oleva mitali saa levätä alla olevan nauhan päällä.

5§
Juhlanauhaa kannettaessa tulee muun pukeutumisen olla tilaisuuden ja nauhan arvolle sopivaa. Frakin tai puvun kanssa nauhaa kannetaan liivin alla ja arkipuvussa liivin ja solmion päällä. Nauha kulkee oikealta olkapäältä rinnan yli vasemmalle lantiolle. Juhlapuvussa (mekko) kannetaan nauhaa taiteltuna ruusukkeena vasemmalla puolella rintaa tai siten, että nauha kulkee vasemmalta olkapäältä rinnan yli oikealle lantiolle. Nauha ei kuitenkaan saa koskettaa paljasta ihoa. Nauhaa kannetaan juhlapuvun kanssa.

Hallinnoijat ry:n jäsenilleen myöntämät huomionosoitukset

6§
Hallinnoijat ry:llä on kolme eri ansiomerkkiä: kultainen, hopeinen ja pronssinen. Merkki kuvaa laakerinlehtiseppeleen ympäröimää Hallinnoijat ry:n logoa. Ansiomerkki voidaan myöntää yhdistyksen entiselle tai nykyiselle jäsenelle tunnustukseksi yhdistyksen hyväksi tehdystä työstä. Merkkiä ei kuitenkaan voida myöntää yhdistyksen hallituksen jäsenelle tämän toimikauden aikana.

Jos myönnettyjä ansiomerkkejä on useampia, käytetään yhtä arvoltaan korkeinta merkkiä. Mikäli saman tahon myöntämiä ansiomerkkejä on useampia, niitä voi käyttää rinnakkain. Tällöin ne asetetaan arvokkuuden mukaan: arvokkain lähimmäksi sydäntä vasemmassa rintapielessä ja muut siitä eteenpäin.

Omissa vuosijuhlissa käytetään oman yhdistyksen nauhoja ja -merkkejä ylimpänä. Vierasvuosijuhlissa käytetään ylioppilaskunnan nauhaa ja -merkkejä ylimpänä.

7§
Ansiomerkin luovuttaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Ansiomerkin luovutuksen yhteydessä ansiomerkin saajalle annetaan myös kunniakirja, josta käy ilmi merkin myöntämisen perusteet. Yhdistyksen hallitus pitää kirjaa merkkien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.

8§
Samalle henkilölle voidaan myöntää useampia ansiomerkkejä, muttei kuitenkaan saman kalenterivuoden aikana.

9§
Nauha- ja merkkiohjesääntöä voidaan muuttaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä.

10§
Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää ansioista yhdistyksen hyväksi. Pronssinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi opintojensa aikana aktiiviselle yhdistyksen toiminnassa olleelle jäsenelle.

11§
Pronssisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kolme, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan viisi kappaletta. Pronssisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Pronssisten ansiomerkkien luovutus tapahtuu yhdistyksen vuosijuhlan yhteydessä ja välivuosina hallituksen parhaaksi katsomassa ajankohdassa, joko toisen tapahtuman yhteydessä tai omana tilaisuutenaan.

12§
Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää huomattavista ansioista yhdistyksen hyväksi. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi kautensa aikana ansioituneelle yhdistyksen hallituksen jäsenelle tai ylioppilaskunnan hallituksen jäsenelle.

13§
Hopeisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää kaksi, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kolme kappaletta. Hopeisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Hopeisten ansiomerkkien luovutus tapahtuu yhdistyksen vuosijuhlan yhteydessä viiden vuoden välein ja välivuosina hallituksen parhaaksi katsomassa ajankohdassa, joko toisen tapahtuman yhteydessä tai omana tilaisuutenaan.

14§
Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää poikkeuksellisista ansioista yhdistyksen hyväksi. Kultainen ansiomerkki voidaan myöntää esimerkiksi pitkäaikaisesta työstä yhdistyksen tehtävissä tai yhdistyksen ansiokkaasta edustamisesta ylioppilaskunnan tai yliopiston luottamustoimissa.

15§
Kultaisia ansiomerkkejä voidaan vuosittain myöntää yksi kappale, perustellusta syystä kuitenkin korkeintaan kaksi kappaletta. Kultaisten ansiomerkkien myöntämisestä päättää yhdistyksen yleiskokous hallituksen esityksestä. Kultaisten ansiomerkkien luovutus tapahtuu yhdistyksen vuosijuhlan yhteydessä ja välivuosina hallituksen parhaaksi katsomassa ajankohdassa, joko toisen tapahtuman yhteydessä tai omana tilaisuutenaan.

Hallitusmerkki

16§
Hallinnoijat ry:llä on kaksi erilaista hallitusmerkkiä. Kullan ja hopean väriset. Molemmat ovat halkaisijaltaan kaksikymmentä (20) millimetriä ja ne ovat ympyrän muotoisia. Hallitusmerkeissä on yhdistyksen tunnus samantapaisesti kuin kunniamerkeissä.

16.1§
Kultaista hallitusmerkkiä käyttävät Hallinnoijat ry:n hallituksen istuvat jäsenet. Merkkiä käytetään kiinni ainejärjestönauhassa, vasemmassa rintapielessä rinnan korkeudella, ja sen käyttö on sallittua edustustilaisuuksissa, sekä juhla- ja iltapuvuissa. Hallinnoijat ry tarjoaa kultaisen hallitusmerkin istuvan hallituksen käyttöön ja merkki tulee palauttaa yhdistykselle toimikauden päättyessä.  Hopeista hallitusmerkkiä käyttävät entiset hallituksen jäsenet. Hopeista hallitusmerkkiä käytetään aina vasemmassa rintapielessä rinnan korkeudella, irrallaan ainejärjestönauhasta. Merkin käyttö on sallittua juhla- ja iltapuvuissa.

16.2§
Hallinnoijat ry:n hallituksen jäsenet voivat toimikautensa päätyttyä lunastaa itselleen hopeisen hallitusmerkin.

16.3§

Ansiomerkkiin tai ansionauhaan ei saa kiinnittää istuvan eikä väistyvän hallituksen pinssiä. Jos olet hallituksessa ja sinulla on ansiomerkki, käytä pinssiä irrallaan nauhasta.

1§
Hallinnoijat ry:n alaisuudessa toimii Hallinnoijien perinneseura. Perinneseuran tarkoituksena ja tehtävänä on ylläpitää Hallinnoijien ja vaasalaisten hallintotieteitä opiskelevien perinteitä ja huolehtia yhdistyksen toiminnan ja perinteiden jatkuvuudesta.

2§
Perinneseuraan kuuluvat yhdistyksen istuvan hallituksen puheenjohtaja, sihteeri sekä 5-10 muuta yhdistyksen toiminnassa ansioitunutta jäsentä. Kutsumisesta päättää hallituksen istuva puheenjohtaja.

3§
Istuvan perinneseuran kokoonpano tuodaan julki kuluvan vuoden sääntömääräiseen kevätkokoukseen mennessä.

4§
Perinneseuran kutsuu koolle istuvan hallituksen puheenjohtaja.

5§
Perinneseura kokoontuu vähintään 2 kertaa lukuvuoden aikana ja tarvittaessa istuvan hallituksen puheenjohtajan pyynnöstä useammin.

6§
Perinneseura pitää kirjaa Hallinnoijat ry:n ansiomerkkien saajista, myöntämisajankohdista ja myöntämisperusteista.

7§
Perinneohjesääntöä voidaan muuttaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä.