Heissan!

Mä oon Vappu, 25-vuotias ikuinen opiskelija ja alun perin kotoisin Turusta. Pääsin Vaasan yliopistoon syksyllä 2019 ja mut siis valittiin Vuoden fuksiksi!

Mun kokemus fuksivuodesta on että puuhaa on riittänyt, mutta priimaa on ollut. Oon aiemmin opiskellut Ruotsissa, jossa ei ole niin paljon opiskelijatoimintaa ja tapahtumia kuin meillä Suomessa. Mulla oli korkeat odotukset, kun vihdoin pääsin viettämään ihkaoikeaa fuksivuotta ja kokemaan itse, oliko kaikki sitsit ja approt ynnä muut sen hälinän arvoisia.

Spoileri: ne on just niin hauskoja tapahtumia kuin oot aina kuvitellutkin! Tietty kaikilla on omat juttunsa ja kiinnostuksenkohteensa, mutta etenkin sitsejä täytyy muutaman kerran kokeilla ennen kuin hommaan pääsee täysillä kärryille 😈

Mun ohjenuora itselleni ekalle vuodelle oli, että sanoin kaikkeen kyllä. Fuksisyksynä se oli aika haaste, koska kissanristiäisiä löytyy joka lähtöön. Mutta ainakin kokeilin sitsejä, approja, kampuspäiviä, yliopiston liikuntavuoroja ja eri lajeja, kävin Hallarit hikoilee -tapahtumissa ja hallareiden kahvihetkissä. Sitten hiljalleen alkoi rajautumaan ne aktiviteetit, jotka muodostuivat fukseille rutiineiksi (niin urheilu kuin hupiaktiviteetitkin). Eli tässä mun ohje teille uusille fukseille: Sano kaikelle kyllä (ainakin noin niin kuin alkuun)! 

Opiskelu saattaa kaiken hauskan ohella tuntua vähän pakkopullalta, eikä kaikki kurssit välttämättä tule olemaan itselle kiinnostavia. Mutta koita kehittää itsellesi rutiini, niin että saat vähemmänkin hauskat hommat tehtyä. Ja muista, että mitä pidemmälle pääset opiskeluissa, sitä syvemmälle pääset ja kiinnostavammaksi se käy. Kaikissa huolissa teitä auttaa tutorit ja erilaiset toimijat yliopiston piirissä, joihin tulette hiljalleen tutustumaan.

Ei muuta kuin onnea ensimmäiseen vuoteen ja hakuna matata!